Tiistai

Viikonloppuna oli kyllä kivaa! Lauantaina käytiin Rovaniemellä esittämässä meidän speksiä, ensimmäinen kiertue-esitys. Meni aika loistavasti ja ihmiset tykkäsivät. Oli hauskaa tehdä, vaikka tilat olivat oudot ja vähän ahtaat tottuihin valveen pukuhuoneisiin. En muista olenko maininnut, että olen speksissä hiusmaskeeraajana ja näyttelijänä. Pitääkin muistaa käydä vähän shoppailemassa kiertuevarastoon juttuja ennen torstaita.

Sunnuntaina hengailtiin kotona, käytiin kävelemässä ja kaupassa. Oli jotenkin kivan rentoa ja jotenkin niin tavallista.

Nyt olen alkuviikon pyhittänyt opiskelulle. Olen käynyt luennoilla ja palautin fysiologian tutkielmankin päivän etuajassa (!!). Nyt sitten hengailen täällä työhuoneessa äitipolilla ja koitan kirjoitella artikkeliani, jotta saisin sen jossain välissä valmiiksi. Edistyminen tosin hieman hidasta..

Lauantaina tulee puolivuotta tunnetta täyteen. Melko hassua miten nopeasti aika on mennyt.

Väliraportti

Luvatut kuvat kämpästä.

Keittiö(½)

Parveke

Olohuone

3H + K + S
Makkarista, työhuoneesta ja saunasta ei ollu kuvii :/

Hihi, siinä muutamia otoksia kämpästä tuparipäivältä, niinkuin olen jossain välissä lupaillut. Tuparit sujuivat kaikilta osin tosi kivasti. Ystäviä oli paikalla ja perheiden tapaaminenkin sujui hyvin.

Kiirettä kiirettä. Speksin parissa on mennyt nyt pari viikkoa lähes 24/7. Oulun näytökset ovat nyt takanapäin ja jäljellä on kiertue. Lauantaina suunnataan Rovaniemelle ja sitten ensi viikon torstaina lähdetään viettämään taiteilijaelämää Kuopioon, Tampereelle ja Helsinkiin! Aika mieletöntä!

Koulussakin menee kivasti. Psykan sain uusimalla läpi, biofysiikasta 2 darratentillä ja fysiologian välitentti läpi lähes lukematta. (Y) Niin ja 4 Säteilyn turvallisesta käytöstä ainoastaan siksi, että osaan hassuja asioita (lue: epäolennaisuuksia) ulkoa.

Flunssa meinaa hieman nyt yritellä, mutta teetä, jossa paljon maitoa ja hunajaa niin eiköhän tämä tästä.

Tämän viikon ohjelmassa vielä Veeran vierailu, Mammin hiusten värjäys, mitokondriosairauksien tutkimista ja speksiesitys. Niin ja ensi viikolla olisi taas tutkimuspalaveri, onko edetty? -Ei.

Ge mig höst.

Jep. En ole kirjoittanut pitkään aikaan. Eipä oikein mitään selitystä. Kai elämä soljuu tällä hetkellä niin hyvin eteenpäin, että ei tarvii koota ajatuksia, tai hakea niille oikeutusta.

Jotenkin kaikki sopii niin hienosti kuvaan. Ihanin vuodenaika, ihanat ihmiset ympärillä. Ihana elämä.

Tulin viikonlopuksi ensi kertaa kesän jälkeen äidin ja isän luo. Hain mummun myös tänne. Juteltiin. Mummu kertoo, kuinka syksy on aina vaikein, minä kuinka se on helpoin. Väliajat vain kuljetaan virran mukana. Sellaista elämä on, toisena päivänä sitä ja toisena tätä.

Kuulumiset:

- Opiskelu on kivaa. Suoritettuna on jo psykologia ja säteilyn turvallinen käyttö lääketieteessä. Jäljellä biofysiikka, patologia ja fysiologia.
- Artikkeli pitäisi saada joulukuuksi valmiiksi. Sitä onneksi helpottaa ja inspiroi työhuoneen saaminen äitiyspoliklinikalta.
- Tuparit on ensi viikonloppuna. Ohjelmassa perheiden tapaaminen.

Syksyssä parasta on ne viileät aamut, jolloin voit nähdä kasteen kultaisilla lehdillä. Auringon nousu ja kirkas paiste, joka kuivattaa lehdet ja mahdollistaa niiden antautumisen tuulen vietäväksi. Ensimmäiset kuurankukat maassa, ensilumi. Tuoksukynttilät.

Ja taas mennään.

Vitsi on vauhdikasta. Koulun alku on mennyt tosi nopeeta. Meidän ensimmäinen kurssi oli psykologiaa ja sen luennot loppuivat jo. Enää jälkellä tentti ja ryhmätöiden esittelyt. En oikein ole varma mitä tässä nyt on opittu, kai sitä pitäisi muutamia persoonallisuusteorioita handlaa ja ainakin traumaattisista kriiseistä tiedän nyt melkoisesti, välillä tuntui jo että ahdistavankin paljon.

Fuksivastaavan homma on mennyt kivasti. Olen tutustunut moniin uusiin opiskelijakollegoihin ja bileissä on kyllä tullut käytyä melkoisen tehokkaasti. Hommaa on ollut koulussa ja siihen liittyvissä jutuissa itse asiassa niin paljon, että en ehdi kotona olla kuin yötä. Mutta eiköhän tämä tästä tasaannu.

Ja mahti homma on mun ja Aneskan elämäntapa-projekti. Syötyä on tullut nyt paljon terveellisemmin ja bileissäkin en ole edes juonut hirveesti. Muutamia, hih. Ja sit Hukassa alku on sujunut loistavasti. Nyt olen käynyt pari kertaa BodyPumpissa, joogassa ja tänään ois vuorossa Zumba. Huippufiilis!

Nyt luvassa parisuhdeviikonloppu. Kiva vähän hidastaa... Edes hetkeksi.

Sommaren är kort!

Näin. Sairaan nopeeta on kesä mennyt. Tuntuu jotenkin, että mitään ei ole aikaiseksi saanut, mutta kuitenkin koko ajan on ollut hurjasti tekemistä. Reissuja, muutto, ihmisiä, lämpöä, töitä. Ja über kivaa on ollut! En kyllä vaihtais. Sunnuntaina äiti ja isi heittää mut Uleåån ja sit keskiviikkona alkaakin luennot. Psykologian opiskelua, jännää! Tosin maanantaina pitää jo olla fukseja vastaanottamassa, näin fuksivastaavan ominaisuudessa, mutta sehän on pelkästään kivvaa!

Tässä muutamia otoksia kesän ajalta.

Tästä kaikki lähti. Sateenvarjon (jota ei paljoa tarvittu) alta.

Päädyttiin Helsinkiin Pride-tapahtumaan. Fash!

Luotiin yöllisiä seikkailuja Ylivieska huudeilla. Tällä reissul oltiin muute lämppäämässä Martina ja Dazzling Ladies sisää Aneskan kaa. Oli nice!

Syötiin ulkona (frukost i solen). Ja jumppailtiin ja harjoiteltiin muuveja välissä.

Ja tää kaikki iki-ihanan, oman Aneska-kultsin kaa. Muija kiitti! Sydän.

Hot hot hot!

Tässä välissä paljon töitä ja kaikenlaista muutakin pikkukivaa, mistä kaikesta ei ikävä kyllä ole kuvamateriaalia, mutta sitä kirkkaampia ja ihanampia muistoja. Niin paljon muutoksia, että ihan jännittää. Haikein mielin jätän tämän kesän Ylivieskan osalta näihin fiiliksiin, mutta odotan jo innolla tulevaa syksyä ja talvea. Kaikkea ihanaa mitä tulee olemaan. Ja kiva kun ei tarvitse syysiltojakaan enää viettää yksin.

Kiva mennä kotiin.

Työnarkomania

Jou. Kesä vaan menee ja menee. Ei täs paljoo ehdi tehdä. Kivasti oli ihania suunnitelmia, mutta niistä loppujen lopuksi aika harva on päässyt toteutukseen saakka. Osasyynä tähän on työni.

Tykkään ihan hulluna tästä työstä. Kerrompa aluksi miksi. Olen oppinut miljoona asiaa, joita en varmasti opinnoissani näin hyvin näe. Olen oppinut katetroimaan, tekemään näytteistä viljelyitä, asettamaan nenä-mahaletkun, kirjoittamaan hoitosuunnitelmia, konsultoimaan, luottamaan. Tiedän nyt huomattavasti enemmän lääkkeistä, verikoetuloksista ja sairauksista. Osaan vaikka unissani ottaa EKG:n, sekä mitata verenpaineen Riva-Roccin menetelmällä. Tutuiksi ovat tulleet myös gastroskopia, colonoskopia ja erilaiset ultraäänitutkimukset, tiedän nyt miten parhaiten löytää uä:llä kohdan, jossa aorta abdominalis haarautuu iliaca suoniksi. Ja ennen kaikkea olen oppinut inhimillisyyttä, ymmärtänyt taudin ja sairauden eron.

Kaikki tämä saa minut nousemaan aamuisin epäinhimillisen aikaisin, jotta pääsen raportille kuulemaan miten potilaat voivat, oireet kehittyvät ja haavat paranevat.

Yksi huono puoli. Olen tullut siitä lähes riippuvaiseksi. Työvuorolistat toki hankaloittavat tätä asiaa hieman, mutta jos ylitöihin on yhtään aihetta, ne varmasti teen. Tämä ei lupaa hyvää ajatellen tulevaisuutta. Huomenna nousen seitsemänteen peräkkäiseen työpäivään, sen jälkeen vietän yhden vapaan ja jatkan jälleen. Ok, onhan siinä kuitenkin vapaapäivä! Palkkaa en ainakaan ehdi tuhlata kun ei ole vapaata, mutta en työtä rahan vuoksi teekkään.


Onneksi asia ei kuitenkaan ole näin mustavalkoinen. Olen myös oppinut tuntemaan ihmisiä, joiden kanssa voin puhua työstä ja nyt alan hieman jo itsekin huomaamaan, että liika työ vaikuttaa vapaa-aikaani, mielenterveyteeni ja ihmissuhteisiini. Tässä on nyt paikka aktiiviselle oppimiselle.

Kuuntele Pepi ihmisiä ympärilläsi, opi. Et ehdi itse tehdä kaikkia virheitä elämäsi aikana.

Onneksi kohta alkaa koulu. Ja laiskottelu. Tosin olen kertonut olevani käytettävissä töihin joka ikinen viikonloppu vuoden loppuun saakka...

Kesäloma!

Jee jee! Meikällä oli kesälomaviikko! Kuusi päivää vapaata, ah, ihanaa. Viikon aikana ehdin ihan kiitettävästi puuhailla kaikenlaista. Tiistaina käytiin jätkien kanssa Vuoktatissa yhden yön bilereissulla. Majoituttiin Sokos Hotelin superiorhuonees ja meillä oli aivan superiso parveke, nam. Biletys jäi sitten kuitenkin vähän vähemmälle, kun ei Sotkamo oikein ollut messissä ;) Mut kylpyläkännit oli mahtavat.

Sit pakkailin mun vanhaa yksiötä pari päivää. Nyt sitten kaikki on pahvilaatikoissa ja valmiina siirtymään uuteen ihanaan kolmioon. Kuvia laitan sitten joskus jos innostun.

Viikonlopuksi hyökättiin Aneskan, Jarin ja Juhiksen kaa Helsinkiin. Pride!

@ Picnic

@ the Hotel

Posin' @ the HotelRooM

@ dtm feat Aneska-love

Hesa oli mahtava! Majoituttiin Scandic Simonkentässä, joten sijainti citylomalle oli optimaalinen. Shoppailtiin joka päivä. Ostin kivoja paitoja, sit kengät, laukun, shortseja ja aurinkolasit. Niin ja koruja tottakai.

Sitten syötiin myös hyvin. Herkullisia kahviloita ja nice ravintoloita. Söin muuten ekaa kertaa buffalon maito juustoa, oli aika ihana, pehmeä maku.

Biletys oli luonnollisesti tärkee osa. Molempina iltoina oltiin Mamassa, jossa kyllä oli tosi jees meno. Perjantaina meni aikalailla normibiletyksellä. Lauantaina oltiin sitten puistopiknikillä, jossa nautittiin jo ekat skumpat. Illalla päädyttiin siis jälleen mamaan, jonne jono oli monta sataa metriä, mutta onneks päästiin suoraan sisään jonon ohi. Baaris sitten tilattiin pelkästään skumppaa, ja sitä taisikin heilahtaa aikalailla. Sen verran ainakin, että jatkoillakin pyörähdettiin.

Koko viikonloppua siivitti mieletön ilma! Aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta, ja lämmintä oli reilusti yli hellerajan. Onneksi hotellihuoneessa ilmastointi ;)

Nyt sitten paluu töihin, ja viikonloppuna vähän muuttohommia! Oon niin ilonen!

Vapaata

Jep jep. Neljä päivää vapaata meni kuten oletettua aika nopeesti. Kävin tosiaan Oulus mutkan. Pidettiin kevyt tutkimuspalaveri ja sitten näin monia ystäviä. Oli aivan ihanaa. Ylivieskaan palasin sitten eilen, ja illalla oltiinkin siellä paikallisen synttäribileissä aneskan kanssa.

Oli tosi kiva ilta, jotenkin nostalginen. Illan lopputulemana on kiitollisuus siitä, että on muuttanut pois täältä ja nähnyt vähän enemmän asioita. Varmastikin ihmiset, jotka ovat valinneet tänne jäädä ovat onnellisia sen kanssa. Mutta jos minä olisin tänne jäänyt, niin olisin niin eri ihminen, enkä kyllä ollenkaan positiivisessa mielessä. Kiva on käydä. Ja kyllähän me aneskan kanssa keräiltiin aika paljon (vinoja) katseita. Ehkä sitä tuli pukeuduttuakin hieman provosoivasti (= täysin normaali bilevarustus). Yka ei ehkä ole valmis. Hihi.

Nyt sitten aloittelin tässä tilastollisen tutkimuksen opiskelua. Satuin löytämään loistavan oppikirjan aiheesta kirja-alesta eurolla. Hyvä tuuri kyllä, sillä toi kirja on just sitä mitä mä tarviin, et pääsen joskus etenemään tässä tutkimuksessa. Tosin kyllä tuon kanssa varmasti pari viikkoa menee taistellessa.

Ainiin. Parturiin tässä pitäisi päästä. Ainakin enne Helsingin Prideihin menoa 2. heinäkuuta. Olen nyt aivan rakastunut tuohon Milan Stankoviciin, ja suunnittelin vähän tällaista stiiliä.

En kyllä ennen ole ollut niin innoissani tuollaisesta otsatukasta, mutta nyt taidan olla sille valmis. Ja sit ehk vähän jotain kultaista sävyä tumman sekaan.. Jep.

Ja vielä,
Milan S. - Face
sydän.

Ps. Ikävä. Mut joo, huomenna töihin, tulee muuta ajateltavaa. Jeeah!

Kesähommia

Nyt ois sit ekat vapaat menossa. Pitkä viikonloppu, torstaista sunnuntaihin. Tosin tietysti olen niin tunnollinen, että kun tervehdyin siitä ihmeen nieluinfektiostani töihin viime viikolla, niin nyt se sitten tuli uusiks. Eka vapaapäivä ja uusi antibioottikuuri. Varmasti maanantaina olen jo kunnossa töihin.

En kyllä sairaslomalle olisi enää halunnutkaan, sillä tykkään hoitsun työstä edelleen ihan hullun paljon. Tuo on tosi kivaa, ja jopa aamuvuoroon nouseminen aamulla puoli kuudelta ei haittaa. Eli siis kunhan tämä nieluhomma ei mun vapaapäiviä täysin pilaa, niin kaikki ok.

Nyt istun junassa kohti Oulua. Käyn siellä pikavisiitillä. Haen tutkimusohjaajaltani yhden statistisen tietokoneohjelman sekä muutamia artikkeleita, niin saan tuota tutkimuskesääkin jotenkin käyntiin. Sitten suunnittelin näkeväni muutamia ystäviä, ikävähän tässä jo ihmisiä tulee, kun yhtäkkiä joutuukin yka-cityyn, pois kotoa… Joo kyllä se Oulu kodilta tuntuu.

Ykas on kyl ollut kanssa kivaa. Onneksi aneska on täällä, niin säädetään kaikenlaista. Värjäiltiin tossa anen hiuksia, yökyläiltiin ja syötiin aamupalaa terassilla. Ihana maaseudun rauha. Kyllä tämä on kanssa koti, toisenlainen sellainen.

Oiskohan se viikonloppuna bileet? Viime kerta… En edes muista. Ylivieskan paikallisessa olis synttäritkin.

Lomaa lomalla!

Juuri niin. Tarkemmin sairaslomaa kesälomalla. Sairastuin tosiaan pahimmoilleen ensi-iltaa edeltävästi järkyttävään kuumeeseen ja kurkkukipuun. Buranan voimilla sinniteltiin viikonloppu. Ja niin hyvin hommat sujui ja jäi mahtava fiilis. Onneksi syksyllä jatketaan vielä saman prokkiksen parissa, niin sit aion nauttia myös kaikista asiaan kuuluvista juhlistakin. :D

Nieluni asukki: Betahemolyyttinen Streptokokki

Noh, eniweis. Sain siis sitten kolme päivää saikkua tähän kesätöiden alkuun. Ja siihen kun lisätään listalla olevat vapaapäiväni, niin työt alkavat sitten lauantaina. Eli lomaa tuli sittenkin. Tosin vähän erilaista kuin ois toivonu. Mut hei, mieluummin olisin töissä ja odotan innolla lauantaita.

Nyt nautin tästä ykasta. Oli kiva tulla kotiin. Järjestelin yhdestä huoneesta itselleni kesäksi pikkuruista toimistoa/makuu- ja olohuonetta. Kaikki on täällä niin nättiä! Meidän kotipihalla on ainakin sataa miljoonaa eri vihreän sävyä. Aurinko paistaa siniseltä taivaalta ja kohta viljapellot alkaa orastaa. Aika mieletöntä. En kyllä kesääni haluaisi muualla viettää. Vaikka vähän ikävä onkin.. Kesä menee nopeasti.

Nyt lähden parantelemaan ja katsomaan kun äiti leikkaa nurmikkoa, ku musta ei siihen ole. Muahahaha! :D Iltapäivällä sitten moikkaamaan aneskaa ojakylälle. Toivottavasti sinnekin paistaa aurinko. Uima-altaalle ainakin.

Ensi-ilta

Jeah! Lopputentti meni sitten lopulta ihan hyvin, nyt sitten odotellaan tuloksia. Jos ei läpi mennyt, niin sitten 11. kesäkuuta uusitaan. Hyvä mieli on kuitenkin.

Tämä viikko onkin sitten mennyt speksin merkeissä. Harjoitukset joka päivä 14 - 22. Melkoisen väsynyt on iltaisin sitten ollut, mutta onnellinen kuitenkin. Hihi! Eilen oli kenraaliharjoitus, joka meni hyvin. Tuli kiva fiilis. Olen toinen maskeerausvastaava, vastuualueenani hiukset. Tänään on sitten hartiat kipeänä, kun neljä tuntia tein kampauksia ennen läpimenoa, nyt vielä sama juttu kahtena päivänä, mutta sekin on kivaa!

Tänään onkin sitten tosiaan ensi-ilta. Eilisen jälkeen lähden teatterille hyvin luottavaisin mielin. Ja ilmeisesti muutkin ihmiset luottavat meihin melkoisesti, koska tämän ja huomisen päivän esitykset on myyty loppuun viimeistäkin VIP-paikkaa myöden.



Ihana palata teatteriin, ja lavalle. Vuoden tauko ei ehkä kuulosta paljolta, mutta sitä se on, kun on kyse näin rakkaasta harrastuksesta. Love it.

Nami!

Tykkään oikeesti tästä elämästä nyt tosi paljon. Nyt on ollut monta päivää helteistä, on voinut makoilla auringossa ja kerätä ihanaa rusketusta. Sitten oon hengannut tosi paljon ihanien ihmisten kanssa, niin onko oikeastaan mitään parempaa.

On ollut kiva kun on tullut tehtyä kaikenlaisia spontaanejakin juttuja. On luettu tenttiin rannalla ja nurmella. On aloitettu päivä siiderillä auringon hellimällä patiolla. On tehty hyvää ruokaa. On nautittu.

Viimeksi tänään tein jotain kivaa, ja ostin itselleni kengät. Tuollaiset valkoiset Björn Borgit. Nyt kesä voi oikeesti alkaa! Vitsi kesällä on ihanaa, kun voi pukeutua mukavan kevyesti ja kivoihin vaatteisiin. On kiva nähdä ihmisiä nättinä kadulla, ja useimmat kulkevat vielä todella iloisen näköisinä, siitä tulee hyvä mieli.

Biokemian lopputentti tosin hieman painaa päälle. Maanantaina olisi sitten tämän kevään viimeinen koetus. Se kun menee läpi, niin olen kunnialla selvinnyt ensimmäisestä vuodesta, ja toivon mukaan sitten selviän myös tulevista. Onneksi nuo ilmat alkaa ilmeisesti hieman huonontua viikonlopuksi, niin malttaa sitten lukeakin...

Ainiin! Ostin myös kirjan. Paulo Coelhon mietelauseita koottuna teokseen Elämä.

On tärkeää, että tuomme päivittäin näkemistämme
tutuista asioista esiin ne salaisuudet,
joita emme kykene niiden arkipäiväisyyden vuoksi
enään näkemään.

-Pyhiinvaellus-

Sweet!

Ihan loistava fiilis! Sain just tiedon, et pääsin biokemman viimeisenkin välitentin läpi! Jes, neljä tenttiä selätetty, eikä tarvinnut kuin kuusi tenttikertaa! Wohoo! Nyt tosin ois puolen toista viikon päässä häämöttävä lopputentti panikoitavana, mut en ehkä tänää stressaa siitä.

Kiirettä tosin pitää muuten, vaikka koulu onkin ihan kondikses. Speksitreenit on nyt oikeastaan joka ilta, parin viikon päästä ensi-ilta, joka alkaa jo pikkasen tutisuttaan. Sit hallituksen kanssakin on kaikkea aktiviteettia. Tänään on viimeinen kokous, ja siihen sitten lopuksi viini-ilta. Pitää kai sitä vähän radalla tänään käydä.

Viikonloppuna käyn töissä toisen vuosikurssin kandiaisissa ja sit muuten taidan ihan fiilistellä. Lämmintä on ainakin luvattu 25, et jotain grillailusta oli puhe, saas nähdä. Viikonlopun jälkeen onkin sitten hyvä alkaa ensimmäisen opiskeluvuoden viimeinen lukusetti. Nice!

Mun aamut on nykyään tosi ihania. Tykkään heräämisestä tosi paljon. Tosi oikeesti. Tuntuu vähän siltä, et ehkä sittenkin kaikki asiat vois järjestyä, ja että ehkä tässä elämässä on kuitenkin jotain järkeä.

Jotain parasta.

Moikka!

Menipäs kauan tässä välissä. Paljon on tapahtunut. Oli vappu, oli ehkä maailman ihanin viikko välissä ja sitten glamour-viikonloppu @ Helsinki med min muija! Kirjoitella en sen ihmeempiä aio. Kuvat voivat kertoa, että kivaa on ollut.

Vappua! Haalareissa neljä päivää, nam!

Glam! Hotellia, takseja, merkkiliikkeitä ja hotmestoja!

---

Oon aika onnelinen. Pitkästä aikaa tällä tavalla.

"Mä haluun antaa mielihyvää, iloa ja nautintoa.

En aio sua omistaa vaan elämääsi somistaa,

niinkuin enkelit tekee."

Jukka Poika - Mielihyvää

Smooooth.

Viikonloppu oli jees. Töissä on näköjään aina kivaa. Voi vitsi, en malta odottaa kesää! Viikonloppu tosin alkoi hienoissa merkeissä, ku unohdin kolmasosan mun matkatavaroista junaan, mutta onneksi tavoitin ne sitten helsingistä. Nyt raksut jo kotimatkalla.

Tämän päivän olen melko hyvin lukenut tulevaan biokemman tentin uusintaan. Joo tosiaan, toisen kerran perään sama homma. Uusinta on keskiviikkona jo onneks. Tänää alan jo handlaa rasvahappojen oksidaatiot. Myös hiilarimetabolia alkaa oleen jo aikalailla jees! Vielä ne hiton vitamiinit.

Nyt tultiin sraan kanssa linnanmaalle, ku muijal on tääl tentti. Tääl on aina jotenkin hassu fiilis. Sit kun täällä käy, niin tulee sellane, et ei oikeestaa haittaa vaikka meidän kampus onkin erillään. Saa olla rauhassa ja tietää aina mistä löytää vapaan datiksen esmes.

Tentin jälkeen keskiviikko-iltana alkaakin sitten vappumeisingit. Tiedossa ainakin sitsit, kurssin juomatarjoilut, poikkitieteelliset vappuilakoinnit ja piknik. Ekaa kertaa ihan oikee opiskelijavappu. Nam!

Mut nyt takas ah-niin-mielenkiintoisen biokemman pariin. Ku tää on ok, nii sit bileet!

Tänään ku aurinko paisto, laitoin mun suurimmat aurinkolasit päähän, kävelin keskellä jalkakäytävää ja kaikki tuntu taas mahdolliselta.

Sydän.

Heräämisiä

Tällä viikolla jokainen aamu on ollut erilainen. Maanantaina rauhallinen, tiistaina jalat kantoivat vasta iltapäivällä kahden jälkeen, keskiviikkona nousin virkeänä vähän ennen seitsemää ja tänään torkutin puoli tuntia.

Maanantaina käytiin pitämässä vähän seksuaalikasvatusta taas kasiluokkalaisille. Homma meni ok kahden ekan ryhmän kanssa, mutta viimeisessä tuli vähän ongelmia. Ryhmä oli täysin hiljainen ja katseet viestivät niin paljon, että tuntui kuin olisin ollut jokin seksihullu. Joo, saattaa vaikuttaa, että luokan enemmistö oli tälle alueelle tyypilliseen uskontokuntaan kuuluvia tyttöjä.

Mut sit tosi kivojakin juttuja on ollut! Speksin saunailta maanantaina, ja läpäri eilen. Kyllä siitä hyvä tulee. Meidän julistekin on jo valmis ja facebook-event on tehty, eli alkaa vaikuttaa aika todelliselta tää juttu.

Tänään olis taas luentoja. Mutta ajattelin mennä salille ja pakata, koska illalla lähden taas viikonlopuksi töihin. Sit iltapäivällä suuntaan koululle lukemaan vähän. Joo näin teen.

ps. rakastan sinua

aamukahvi.

Feel

Tää on taas näitä päiviä, tai ehkä iltoja. Aika tuntuu liikkuvan tosi hitaasti ja olo on jotenkin tyhjä. Tekee mieli kuunnella sad-musaa ja ehkä vähän itkeäkin.

Melancholy - Andreydubinin

&

Coldplay - The Scientist

Ihana tunne. Tuntuu hyvältä itkeä. En tiedä miksi... Ehkä siksi, että kuulen millaiseksi ihmiset kuvittelevat minut, luulevat tuntevansa. Tiedän itse kuitenkin kuka olen, tiedän, että minulla on tunteita, vaikka en niitä ehkä näytäkään niin helposti.

Rakastan ja siitä tulee hyvä olo. Sit vihaan kanssa, sekin on mun mielestä välittämistä. Tahtoisin vielä sen yhden ihmisen, jota voisin rakastaa, vihata ja kaikkea siltä väliltä. Tuntea.

"Questions of science
Science and progress
Do not speak as loud as my heart

Nobody said it was easy"

Vapaapäivä

Oikeesti. Ihan mieletöntä, kuinka paljon voi nauttia muutamasta tunnista. Tänään oli pitkästä aikaa, ihan todellinen vapaapäivä. Aamulla ei kello herättänyt, silti aamukahvi oli kädessä jo vähän puoli kymmenen jälkeen.

Aamupäivällä sain hoidettua hieman virallisempia asiota, pöytäkirjojen merkeissä, mutta sekin meni tosi näppärästi ja nopeasti. Ne kun sain valmiiksi, otin suunnan kohti salia ja kävin korkkaamassa uuden saliohjelmani. Tosi kivaa, huomenna olisi luvassa toinen harjoituspäivä ja maanantaina lepo.

Salilta suihkun kautta lähdettiin aneskan kaa sit kaupungille. Käytiin lounaalla Bisketis, söin chilikanaleivän ja puolikkaan vaniljajogurttipullan. Omnom! Sit chekkailtiin vähän mestoja ja tutkailtii tarjontaa, heh heh.

Loppupäivä vierähti kyl supertehokkaasti tolla city-reissulla, joten nälkähän siin ehti tulla, joten ruokakaupan kautta kämpille. Kanasalaattia. Tehtiin salaatinkastike ja krutongitkin paahdettiin ihan itte. Niitä sit ”laatu” viinin kanssa, loistavassa seurassa. Jotain niin parasta.


Nyt oonkin sit värjäillyt aneskan tukkaa pari tuntia, kohta alkaa olla valmista. Hyvältä näyttää.

Ensi viikolle tuli ylitöitä, jotka pitää valmistella huomenna. Eli en siis pääsekään AIDS-juoksuun, joka täällä huomenna järjestetään. Harmi. Mut toisaalta, toi on nyt viimeinen virallinen osuus näistä töistä.

Nyt olutta.

Friday!

Jes, viimeinkin. Tentti takana, työt hoidettu ja siivottukin jopa. Voittajafiilis pitkästä aikaa.

Tentti oli sillee helpompi, ku mitä olin kuvitellu, et osasin vastata jotain kaikkiin kysymyksiin, mutta tuolla meidän tiedekunnassa se ei kyllä oikein tahdo sanoa mitään. Toivossa eletään!

Aneska tuli tosiaan tänne eilen. Chillattii vaa ja jutskailtii. Tänään käytiin syömässä ja aneska on ollu henkisenä tukena kaikissa mun projekteissa. Niin ja tiskiveden sain valmiina <3

Töiden jälkeen siivosin viel veski ja kävin kaupassa. Nyt jäin tähän yksin hetkeksi, ku anne meni vanhoje koulukavereide kaa syömää. Mä ajattelin tässä ehkä korkata oluen ja syödä vähän pastaa. Olis kiva tänään kyllä vähä dansaa, saa nähdä mitä tapahtuu.

Aini! Käytii vähän shoppailemassakin.

Ostin Vilasta nyt sen laukun, josta uhkailinkin jo aiemmin. Mäki sain viimein oman jätesäkin ku muillakin on. Sit ostin syväpuhdistavaa shampoota ja anne rynni aamul hakee mulle Tiger of Swedenin boksereita, ku olin ite tentis, tnx. btw. Toi aneskan huivi, mikä mul on tos kuvassa kaulassa, on aivan ihana. Muhkee.

Huomenna vähän virallisia pöytäkirja-asioita. Sit värjäillään annen tukkaa, katotaa mitä tulee. Ihana pitkästä aikaa taas vähän laittaa tuccaa.

Salainen harrastus nro2: kotiparturointi

Solen skiner!

Det är så! Solen skiner igen och våren kommer. Jipii! Jag gillar!

Oli aika kiva päivä. Aamulla olin tehokkaana ja rynnin ysin aikaa stokkalle, hulluille päiville. Ostin kaks hiuslakkaa, hiusvahan, partavaahtoa ja suikusaippuaa, ja tämä kaikki vähän yli 50 euroo! Voi, että ku on halpaa! Ei onneks ostohysteria iskenyt ei...

Näin Sraata, luettii ja käytii syömässä. Huomenna vissiin sama setti. Kaupungin kirjastolla on jotenkin mukavapi näin keväällä lukea, kun siellä on kokonaan lasinen seinä, niin tulee jotenkin hyvä mieli, kun välissä voi tuijoitella ulos.

Iltapäivällä kävin tutustuu uutee saliohjelmaa, pääsen kasvattaa muskeleita. Hih. Sit karkasinkin heti kun ohjaaja lähti niin aerobiccii, ja vedinkin innostuksissani kaks putkeen, tuli vähän kiire töihi. Mut ihana tunne, kun vatsalihakset on kipeenä, jes!

Juu tosiaan, illalla kävin sekoilemassa töissä. Kukaan ei koskaa oikeesti usko, et oon opiskellu kemiaa vuoden yliopistossa. "Joo, mitenkäs se esterisidos taas tulikaan?" :D Voi elämä. Onneks mun ei kuulukaan tietää. Plus sain kehuja, ihanaa.

Huomenna Anne tulee!

Maanantai. Fuck.

Täydellinen stereotypia-maanantai. Kaikki ärsyttää ja ahistaa. Kalenteria ei uskalla kattoo, ku tentti painaa päälle, speksiharkkoja tulee tyhjästä ja töitä kolmen iltan. Huuuuuh!

Aamu alko ihan hyvin, koska sain aikaiseksikin jotain. Nousin muutaman torkun jälkeen ja kävin suihkussa. Aamukahvit ehdin nauttia myöskin ihan rauhassa. Yhdeksän aikaan sitten painelin heti kauppaan, ja siellä yhdessä mummojen kanssa tein viikon ostokset. Kymmeneltä olinkin jo koulussa.

Sit luinkin vaan tenttiin ja käytiin syömässä. Parsakaalikeittoa, nami! Iltapäivä sekoiltiin mammin kanssa labrassa. Mittailtiin seerumin triglyseridipitoisuuksia ja piirreltiin standardisuoria.

Tässä töitä odotellessa olin suunnitellut lukevani tenttiin, mutta onneksi aamulla ilmestyivät speksitreenit tähän väliin niin säästyn. Harkat ahistaa kalenterissa, mut sitten kun siel on niin ihan eri juttu. Perjantaina niitäkin voi sitten kirota, mutta hei, mitä maatakaatavaa mä olisin oppinut parissa tunnissa. Sitäpaitsi, nyt ehk sit motivoidun ja elättelen toiveita et huomenna on mukavampi ja tehokkaampi päivä!

Omstart, hitaammin!

Jeb. Olipas taas viikonloppu. Yka-citys olin, mut en esim. ehtiny kauheesti tehdä asioita joita aluks olin ajatellu. Mut eniwei, oli kivaa. Chillasin vaa aika paljo, ja sit lauantaina Annen kaa opizkeltiin ja saunottii. Töissä piti opetella kauheena kaikkee uutta, ja oon ihan poikki. Ton takii just tykkäänkin siitä.

Ensi viikonloppu on onneksi vapaa, mutta viikolla on kolmena iltana töitä. Sit perjantaina on tentti johon pitäs alkaa pänttää iha raivon. Alkuviikost pari päivää labraa, muuten aion vain lukea. Ja toki vähän salil ja bicis pitää käydä.

Käytiin ts-porukalla kattoon lks:n speksi. Ekaa kertaa näin speksin. Aika erikoista teatteria, mutta hauskaa. Improaminen kyllä jättää niin paljon auki ja antaa vapauksia. Jännittää nyt et miten sitä ite sit pärjää samassa tilanteessa, toivottavasti hyvin. Hih.

Suunnittelin viikonloppun kauheen et mistä haluun laittaa tänne kuvia, mut a) en saanu niitä otettua ja b) en jaksa tänään panostaa tämän enempää. Väsyttää ihan hitosti. Eli siis nyt nukkumaan.

Risti seinään, jos ensi viikosta hengissä selviän. Joku saa kyl piristää mua, muuten ei tuu mitään.

Status normalisoitunut

Möh. Täysolo. Ensimmäistä kertaa kirjoittelen tähän blogiin koululta. Kävin tos just syömässä ja vetäsi nassuun sellasen bbq-kalkkuna pizzan, joten ei paljoo tällä hetkellä hotsita tuo liikkuminen.

Aamulla oli elvytysopetusta. Tosi kivaa! Opeteltiin tosin ihan perusteita, eli painelu-puhallus-elvytystä. Mut sit tsekattiin myös vähän defibrillaattorin käyttöä ja toimintaa. Eilisissä harkoissa opeteltiin tekemään sidoksia ja puhuttiin onnettomuustilanteesta yleensä. Harkkojen jälkeen luin viel pari tuntii eikosanoideista, kun en luennolle jaksanut mennä.

Oikeastaan pelailen vähän aikaa ja odottelen biokemian uusinnan tuloksia. Olisi kiva tietää miten tentissä kävi, ennen kuin lähden viikonlopuksi taas pois. Olisipa sitten yksi asia mielestä vähemmän.

Tänään tajusin taas jotain ihmisistä ja itsestäni. Ihmisistä tajusin sen, että jotkut ovat vain kertakaikkiaan sellaisia, että he eivät kykene toimimaan itsenäisesti ja kaikki pitäisi tarjoilla kultatarjottimelta heille. Itsestäni tajusin sen, että inhoan tällaista todella paljon. Johtunee varmasta omasta itsekkyydestäni ja itsenäisyydestäni. Mutta juu, jos aikuinen ihminen ei osaa asioitaan hoitaa ajallaan, ja sitten vielä kehtaa tulla siitä muita syyttämään, niin voi painua mun puolesta vaikka hevon peehen. Ankia.

Doh, eiköhän se taas tästä. Kohta hypätää Annen kaa junaa ja kohti ykaa. Pitäs taas tehdä ainakin kahta työtä, mut ihan kivaa. Ainakaan opiskella en ehdi = loma.

Ois kiva taas treenaa ranskaa; ce weekend je suis au travail.

Elä nyt!

Ja pääsiäinen tuli ja meni. Jotenkin ajattelin, että no nyt on lomaa oikein kunnolla, kun on niin pitkä viikonloppu, mutta kyllä se maanantai ja tavaroiden pakkaaminen vain tuli tosi nopeeta. Mut ehkä siihen vaikuttui se, että oli niin kivaa.

Pääsiäinen tiivistettynä. Syötiin ja juotiin hyvin, todettiin ranskalainen ankka paremmaksi kuin suomalainen ja nautittiin niitä laatuviinien kanssa. Biletettii kunnolla, neljä iltaa kului äkkii lasit kädessä. Lauantaina käytiin laskemassa ja oli tosi ihanaa, kun aurinko paistoi ja tuntui ihan keväältä. Talven minttukaakaotkin tuli nautittua. Erityisesti jääbaarissa se maistui erikoisen hyvälle.

Ennen kaikkea hyvät muistot liittyy ystäviin. Vanhoihin ja uusiinkin. Oli tosi ihanaa, oikeestaa en muista millon oisin viimeksi nauranut noin paljoo. Vaikka aikaa olikin sitten kuitenkin niin vähän, se tuntui kokonaisvaltaiselta lomalta.

Eilen illalla sitten tultiin back to Uleå ja heti ilta meni töiden kimpussa. Anne tuli puol kympin aikaan, katsottiin sitä ”ratfieldin” leffaa ja raportoitiin. Tänään käytiin sitten vähän shoppailemassa. Tässä mitä mä löysin. Valkoiset aurinkolasit GinaTricotista (Annelle samanlaiset mut mustat) ja sit Björn Borgin lompakko Vimasta. Oli ehkä jo aika luopua Sievin Osuuspankin sponssilompakosta. Laukunkin bongasin kesäks Vilasta, mut se saa odottaa palkkapäivään. Tämä on virallinen harkinta-aika.

Loppuviikko sit opiskellaan ja torstaina lähdetää yhdessä ykaa, ku ois viikonloppu taas hoitsuhommia.

Aini, olin tänään aamulla pitämässä pari tuntia terveyskasvatusta nelosluokkalaisille, niin sinne tuli lehti- ja tv-toimittajat. Huomenna olen sit puhumassa silmät ja korvat täyteen bullshittiä jossain pohjois-suomen uutisissa, joita ainoostaan meidän isä kattoo vakituisesti.. Outoa.

Nyt lasit reilun kaupan viiniä ja salkkarit.

Työtä lähellä ihmistä?

eIF2 sitoo GTP:n jolloin muodostuu binäärikompleksi, tämä sitoutuu edelleen MET-aminoasyyliRNA:in, jolloin aletaan puhua ternäärikompleksista. Kiinnittyy edelleen 40S alayksikköön, joka muuttuu nyt 43S-preinitiaatiokompleksiksi.

Tässä mun päivä. Aivan helvetin mahtavaa. Sitten kun multa lääkärinä perähikiän terveyskeskuksen päivystyksessä kysytään proteiinisynteesin ensimmäistä initiaatiovaihetta niin... noh, osaanpahan vastata. Että niin. Arrrggggh! Raivostuttaa.

Inhottaa tämä juttu nyt. Ärsyttävintä tässä on se, et äksyilen sit muille, ku on niin paska fiilis tän takii. Otan tän varmaan ihan liian vakavasti. Jos tästä jää opiskelut kiinni niin sit jää. Onneks oon nyt innostunut tuosta hoitajankin työstä.

Huoh, siinä tämän päivän avautuminen. Mutta! Huomenna pääsiäislomaileen, voi ihanuus. Rukalla seuraavat neljä päivää. Otan sieltä sit toivon mukaan jotain kivoja lappi-kuviakin ja nakkaan tännekin niitä. Siis jos ehdin. Hihi. Pitkästä aikaa laskemaan, jos vain on hyvä keli. Pakkasinkin jo! (Ihan niinku ei ois mitään muuta tekemistä..)

Nyt lähen kattoon vähä ansaitusti telkkuu ja sit nukkuun. Onneksi tentti on huomenna vasta yhdeltä. Sitä ennen vähän palaveerataan mammin kanssa vielä aiheeseen liittyen. Pitäs vielä proteiinien posttranslatorisia modifikaatioita selvitellä.

Huomenna uusi päivä. Parempi sellainen. Varmasti.

Jää mun luo

Ihana biisi. Jotenkin nämä suomalaiset naislaulajat onnistuu aina tekemään muhun vaikutuksen. Irina, Marja Kiiskilä ja nyt viimeisimpänä Laura Närhi. Oikeasti, rakastan tuollaista puhdasta naisääntä, joka pääsee oikeesti toimimaan kivan akustisissa biiseissä. Lisäksi lyriikat on liian usein niin koskettavia, että laulu osuu todella syvälle.

"Mun kädet ei toimi enää niinkuin ennen. Joskus tuntuu kuin niissä ei ois tuntoo ollenkaan. Ne sivuilla roikkuu vaikka tulet minuun kiinni, mut sä et sitä huomaa, et kai tahdokaan."

Aamulla käytii mammin kaa vähän tulostelemassa Linnanmaalla, onneks ei enää tarvii olla siel. Meidän oma kampus on paljon kivempi. Vähemmän värejä toki, mutta tässä kohtaa näen sen ehkä ennemminkin positiivisena puolena.

Päivä onkin kulunut sitten muuten biokemian uusintaan lukiessa. Kävin pitkästä aikaa kaupungin kirjastolla. Oli kivaa. Törmäsinkin Sraahan ja käytiin sitten lounaalla yhdessä. Ja kokousteltua tuli kans iltapäivällä. Sen jälkee viel kävin salil ja solariumis, jos ois jossain kuosissa pääsiäisbileis. Kiva päivä, ja aina vaan paranee kun huomasin just päässeeni latinan tentin läpi! Yeeeaahhh! Yksi opintopiste ansaittu. Enää 359 lisää niin tutkinto valmis. Tää on nyt sit kai sitä optimismia.

Huomenna vähän nörttäilyy, labrarottailuu ja speksiharkkoja. Nams! Oon kyl tainnu hukkaa mun plarin, toivottavasti ohjaaja ei suutu... Onneks osaan jo melkeen replat.

En malta odottaa torstaita, enkä nyt viittaa tällä siihen uusintatenttin.

Famem vini potio solvit. - Viinin juonti poistaa nälän.

Kymmenen pistettä neitsyydestä

Joo, eka kerta jännittää aina. Sain elämäni ensimmäistä kertaa hylätyn tentistä. Voi angst. Sinäänsä tässä ei ole mitään sen kummempaa, koska biokemialle on yks hailee miten se menee, mutta nyt alko ärsyttää ku tajus, et pitää uusiks lukee samat shitit. Mitä opimme; tentin tekeminen darrassa on vaikeata. Ainakin jos pitää osata jotain, nimimerkki "stnan D-vitamiinin hydroksylaatio". Argh. Uusinta on torstaina päivällä ja heti sen loputtua lähdetään ajamaan rukalle, et eiköhän viimesetkin ahistukset siinä vaiheessa katoa.

Mun kirjahylly 1 / 5

Mutta ei jotain huonoa ettei jotain hyvääkin. Tänään oli lääketieteellisen latinan tentti. Olin edelleen jotenkin asennoitunut menemään siihen vasta pääsiäisen jälkeen, mutta meninkin jo tänään. Parin tunnin lukemisella aika jees. Osasin ihan kivasti kirjoitella, vaikkakin arvailin melkolailla. Ainoo minkä ihan varmasti (?!) osasin kääntää latinaksi oli "reisiluun pään kuolio".

Jes! Voittajafiilis.

Illalla oli sit speksiharkat, läpimeno bändin kaa, ja pari toimittajaakin kävi kuvailemassa. Jänskää. Sit viel vähän opetustöitäkin. Töissä on nykyään niin mukavaa, että voisin hypätä tuon koko opiskelun oikeastaan yli. Ei tarvitsisi todistella, että sattuu osamaan jotain nippelitietoa. "Kyllä niitä mineraaleja kivissä on ja piste."

Tein texmex-pataa. Ruuanlaittaminen on nykyään jotenkin surullista, kun sitä pitää aina tehdä vähintään kahden hengen annos ja sitten kuitenkin se toinen osa siitä menee seuraavana päivänä roskiin. Noh, mut eniwei, oli hyvää. Nyt maistuisi vielä lasillinen valkkaria, ihan tämän päivän kunniaksi, care to join? Anyone?

Tykkään

Onpas ollut kiva viikonloppu, tuntuu et oon saanu hirveesti aikaan. Olen ehtinyt hengaa perheen kaa. Niin ja töitäkin (kahta kolmesta, tajusin tällasen faktan tässä) oon tehnyt ja viel ihan hyvissä fiiliksissä! Maanantaina ois kyl latinan tenttikin, mutta en taida huomenna jaksaa lukee, et jos menisin sit pääsiäisen jälkeen ku on toinen mahdollisuus. Ei jaksais turhaa stressaa.

Tänään kun tulin töistä, oli veli perheineen käymässä. Siinä sitten leikin iltapäivän kolme vuotiaan veljentytön kanssa. Kysyin mimmulta, kun teimme kahdestaan koko porukalle wokkia, että milloin kasvamme aikuisiksi: "Hmm.. eilen..? keskiviikko..? kyllä se täytyy ylihuomenna tehdä." Okei, sounds like a plan. Sydän. Sit pelattiin tunti pokémon korteilla ja mä hävisin joka kerta.

Tulin vasta saunasta. Nyt otetaan isin kanssa saunakaljat ja valojakin sammuteltiin, onhan sentään Earth Hour. Huomenna uleåån. Ajattelin käydä ensi viikolla parturissa. Sit torstaina rukalle, oon ihan mielissään! Jee!

Lapsi aikuisen kengissä.

Outoa. Kun tajuaa tulevansa kotiin, mutta ei kuitenkaan oikeasti ole kotona. Ei ainakaan samalla tavalla kuin aiemmin. Esimerkiksi ennen, mulla oli vanhempien luona oma huone, vaatekaappi ja tilaa mun tavaroille. Nyt ne on vierassängyllä tollasena epämääräisenä kasana.

Ennen mulla oli oma vessa, jossa kokonainen peilikaappi mun lakoille, rasvoille, purkeille ja purnukoille. Nyt nää samat tavarat on mun toilettibagin vieressä tossa yhteisen vessan pöydällä. Pelottavaa.

Kai tää on nyt sitä aikuistumista sitten. Mutta oikeestaan noi on melkeenpä ainoot asiat mitkä on muuttunut. Muuten koti kyllä aina tuntuu hyvältä ja turvalliselta paikalta. Ehkä joskus saan toisenkin kodin, oman kodin, jossa on sama fiilis. Hope so. Nytkin on jo melkein, jotain pientä kuitenkin puuttuu.

Aamulla herätys puol kuudelta. Kiva mennä töihin. Aikuisten oikeasti.

Onko se lintu? Onko se lentokone?

Huh mikä päivä! Heräsin hyvissä ajoin puoli kahdeksan maissa ja vietttelin rauhallisen aamun kahvikupin ja datailun parissa. Siihenpä se rauhallisuus sitten jäikin. Pakkailin tässä vaiheessa onneksi matkatavaroita valmiiksi, autuaan tietämättömänä tulevasta.

Mammi haki mut vähä ennen ysiä ja sit lähdettiin pitämään seksuaalikasvatusta kasiluokkalaisille. Kolme kertaa puolentoista tunnin sessio. Iltapäivän viimeisessä ryhmässä alkoi kondomin asettamisen harjoittelu dildon päälle menettää jännitystään. Mutta onhan se niin, että seksistä on kiva puhua, hih, ainakin teinit saa kuuntelemaan.

Kolmelta tulin sit kotiin, aloin suomentamaan sitä tutkimussuunnitelman lyhennelmää. Se oli valmis 16.40. Tästä kymmenen minuutin kuluttua se oli lähetettynä eteenpäin ja muut mailit kahlattuna. Sitten iski morkkis. Tällä viikolla tulee ainoostaan yks treenipäivä. Soitin, ja sain paikan 17.30 alkavasta jumpasta. Tässä vaiheessa sitten pakkasin muutaman sekunnin matkatavaroita taas ja lähdin sit jumppaa.

Jumpassa oli ihanaa. Tein melkeen koko ajan raskaimmilla mahdollisilla painoilla, eli vitosilla. Vitsi tuntu hyvältä. Kunnon kidutusta. Morkkis ainakin vähän hälveni. Tosin hauikset ja reidet huutaa sen verran hoosiannaa, et saas nähdä huomenna töissä miten tuo liikkuminen / liikuttaminen onnistuu.

No joo, jumppa loppu 18.30 eli aikalailla tasan puoli tuntia enne junan lähtöä. Hikisenä kämpille, nopee vaatteiden vaihto, kamat niskaan ja asemalle. Sit ku olin kauheessa kiireessä ostamassa lippua, niin joku ulkomaalainen tuli kysyyn apua junamaatin käytössä. Ravasin sit kahen maatin väliä. Kumpikin sai lopulta lipun ja sit hirveetä kyytii junaan. Junasta soitin sitten vielä pari puhelua, niin kauan kun kenttää riitti.

Nyt alkaa vähän rauhoittua. Missäköhän välissä mun elämästä tuli tällanen VRkakkonen, minuuttiaikataulu, joka toimii miten sattuu. Niin no, siis tykkään tällaisista päivistä, näitä nyt vain on ollut aika usein. Ehkä tällä pakoilen jotain… yksinäisyyttä?

Isä lupas tulla hakemaan asemalta. Äiti lupas tehdä eväät valmiiksi huomiselle. Kiva mennä kotiin.

Olen (-ko) nörtti. (?)

Juu, tänää taas tutkimus etenee. Tapasin statistikkoa ja parin viikon päästä alkaa tutkiminen sitten ihan aikuisten oikeasti. Olen vahvasti tiellä palaamassa vanhoihin lukion nörttiaikoihin (ks. kuva). Vähän kyllä jännää. Ajattelin, että nörttääminen olisi tältä elämältä jo ohi, mutta ilmeisestikin sitä vielä pääsee äheltämään asioiden parissa, joiden tekemiseen on joskus vaikea löytää järkevää syytä, eikä niissä ole minkäänlaisia tulostakeita. Tämän viikon projektina on kääntää kolmen sivun tutkimussuunnitelma -lyhennelmä suomeksi.


Tulin just Jennin luota. Oli olut- ja viinimaistajaisilta. Tosi kivaa. Juteltiin paljon ja herkuteltiin. Italialainen viini jätti vähän laimean maun, mutta vahvasti suomalainen olut paikkasi tilannetta onnistuneesti. Ja se jälkkäri. Keksipohja-suklaa-kerma-tuorejuusto-naminami-kakku. < 3

Huominen päivä menee SULLE -tuntien parissa. Eli taas opetetaan kasiluokkalaisille seksuaalisuutta, unelmia ja lemmenleikkejä. Nää tunnit on kyl kivoja. Jotenki ihanaa ku voi kertoa asioista ja niiden oikeilla nimillä. Ei kuitenkaa siis mitään seksististä kansankiihotusta, vaan puhdasta identiteetin kehittymisen tukemista ja vähän käytännön ohjeita.

Sit illalla taas kotikotiin ja perjantaiaamuna töihin. Ehkä taas avaudun mun hoitsuseikkailuista viikonloppuna. Jotenkin nyt kun asiasta on jutellu kurssikavereidenkin kaa, nii tuntuu, et ihan hyvä saada tuntumaa ihan oikeisiin, käytännön asioihin. Ei tarvitse kirjan takaa suoraan sinne vastaanotolle painella. Eikä esittää valmiina lääkärinä osaavansa tuseerata (viittaus Kalevan artikkeliin lääkäreiden surkeasta osaamisesta), vaikka ei sitä koskaan ole oikeastaan tehnyt.

Valitsin jo vaatteet huomiselle. Vielä pitäisi asusteet miettiä. Meni ehk vain kakskyt minuuttia! Toiset parikymmentä sit niihin asusteisiin. Salainen harrastus numero 1.

Tsäp tsäp!

Olipas kiva viikonloppu. Lauantaina viini-juusto-saunailta Annen ja Annen mamman kaa. Sunnuntaina sit työt kyllä otti luulot pois, sen verran rankka vuoro oli, mut sit oli sitäki kivempi tulla taas kämpille. Sunnuntai-ilta oli kiva. Kyläili JJ:n tykön, herkuteltii letuilla ja katottii höpö-leffa, just mitä kaipasinkin.

Eilinen päivä meni sitten kirjastolla, kun biokemman toiseen välitenttiin opiskelin. Ehkä vähän turhaa, koska illalla sitten speksibänditreenien jälkeen lähdettiin toimihenkilöiltaan, jossa tuli kumottua viintä ja olutta ihan kivasti. Jatkot karaokebaarissa. Tästä seurauksena menin ekaa kertaa elämässä darras tenttiin, hih mikä kokemus! Jos tentti menee läpi, en enää ikin lue noin "paljoo".

Tänää oli sit iltapäivällä speksin läpimeno, ekaa kertaa. Meni tosi hyvin. Oli mahtava, ku saatiin puvustusta ja rekvisiittaakin kivasti messiin. Mä saan punaset lappuhaalarit, love it! Kahdentoista tunnin päivän jälkeen pääsin viimein kämpille, kävin salilla ja nyt jumittelen. Ihana päästä nukkumaan. Huomenna sitten toivottavasti vähän paremmassa iskussa. Pitäs oikee luennolla käydä, saapas nähdä.

Niin joo, ja mut valittii fuksivastaavaks ens vuodelle! Jes, pääsee järjesteleen juttuja uusille opiskelijoille ja pienryhmäohjaajille syksyksi.

Hyvä päivä

Olipas kivaa. Töihin jaksoin helposti, vaikka herätys oli melko aikane. Olin niin innoissani, että join aamulla isän mulle ja sille keittämät kahvit. Kaikki. Ei siin ollukkaa kyl ku kolme mukia, mutjoo. Keitin sit isille uutta ennen ku lähdin.

Töissä oli kivaa! Ihana päästä tekemään jotain ihan uutta. Oli vaa hieman avuton olo suurimman osan päivästä ja parhaimmassa iskussa olin tauoilla. Naisvaltaiset alat, sydän. 14.45 olin tabula rasa, mutta innolla odotan huomisaamua, osaan jo niin paljon enemmän. Ja aion opetella Riva-Roccin menetelmän huomenna, jjeeeeh!

Päivän kruunasi äidin valmistelema ruokapöytä "työn raskaan raatajalle" ja päivällisen jälkeen otetut parin tunnin päikkärit. Sit menikin loppuilta siskojen ja niiden poikien kanssa. Nyt tilanne mummulassa on rauhoittunut, kun muut on menny nukkuu. Nyt sit katsotaan äidin kanssa telkkuu ja keskustellaan sähköiskuista.

Jotain uutta, jotain sinistä

Huomenna se sit alkaa. Mun ura hoitsuna. Jännää tehdä jotain ihan uutta. Olenhan toki ennenkin osastolla ollut töissä, mutta en tässä tehtävässä. Toivottavasti opin edes jotain. Onneksi mulle on ohjaaja, joka opastaa mua tämän viikonlopun.

Ja hoksasin tässä tänään, että en tosiaan ole avautunut yhtään, miksi uudistin blogia. Jotenkin tuntui, että se edellinen räpellys muistutti lähinnä teinin päiväkirjaa (poikkeaa tästä miten?). Nyt tahtoisin kirjoittaa ainakin välillä vähän erilaisia juttuja. Enkä edes enää ole sama ihminen kuin silloin, joten uusi alku on jees. Toivottavasti onnistun siinä, lupaavalta näyttää.

Kiva kyllä olla äidin ja isän luona. Kotona asiat tuntuu aina jotenki paljon helpommilta ja jopa mahdollisilta. Oulussa biokemian lukeminen lähinnä ällötti. Nyt on iha sellane olo, et vois vaikka alkaakin jo pänttäilemään, vaik viime tenttiin en lukenut kuin edellisenä päivänä. Noh, katsotaanpa sitten huomenna. Onneksi latinan tentti siirtyi...

Herätys aamulla 05.30. Toivottavasti aamulla on sininen hetki kun ajan töihin. Usein kotona on.

Tutkija, näyttelijä ja avuton opiskelija? Ystävä?

Aamu alkoi jälleen hassulla tanssihetkellä. Tiedätkö, kun asettaa mp3-soittimen korville, musiikki vain pakottaa tanssimaan. Tätä tapahtuu mulle nykyään tosi usein, jotenki hassua. Sit yritinkin käydä luennolla, mutta kyllähän totuus on, että opiskelu on tällä hetkellä melkoista suossa tarpomista.

Tutkijatapaaminen oli jännä. Ohjaajani puhui koko ajan väitöskirjasta, ja jouduin korjaamaan, että yritän nyt aluksi tehdä vain syventävän tutkimuksen, joka meil on pakollinen. Sitten EHKÄ väikkäri, huih. Jotenkin se ajatus kuitenkin kiehtoo... Viikonloppuna teen tutkimussuunnitelmaa ja ensi viikolla haetaan apurahaa. Myöhemmin sitten hyökkään nuorten naisten testosteronitasojen kimppuun! Jei!

Speksiharkat kyllä kruunasi päivän. Oli kivaa. Neljä tuntia harkattiin, naurettiin ja chillattiin. 6-vuotiaan näytteleminen alkaa sujua jo melko hyvi!

Huomenna sitten kotikotiin ja perjantaina eka hoitsuvuoro, saas nähdä. Jos ei mee putkee, nii sit vaa kokeillaa uusiks ja opetellaan. Niin se elämässä menee. Tällä hetkellä aika monen ihmisen elämä mun ympärillä on aika myllerryksessä, ja yritän auttaa parhaalla mahdollisella tavalla. Kuitenkin välillä tuntuu, että ei se oikein riitä... Itse olen tässä pari viikkoa saanut voimaa eräästä naisesta ja toivottavasti suoraan, tai vaikka mun kautta sitä välittyy myös raksuille!

Kate Ryan <3


"I close my eyes and I realise, something deep inside
Makes me feel alive, I seek to find, a better state of mind
I'm gonna live my life"

Kalenteri sanoo poks

Jop, pääsinkin kehumasta. Kalenteri täyttyy täyttymistään, pientä pakokauhua ilmassa. Oikeastaan suurin ahdistus liittyy tuleviin tentteihin. Kas kun latinan tentti oli ihan pakko laittaa ensi maanantaille, joka sattuu olemaan biokemian toisen välitentin lukupäivä (tentti siis tiistaina) ja viikonloppuna olen töissä --> dilemma, no shit! Ööö... Noh, onneksi maanantaina on toimihenkilöilta ja siellä tulee ehkä vähän kallisteltua, niin ei sitten pysty tarkasti syyttämään tiettyä asiaa heikosta tenttimenestyksestä.

Mutta ihana kalenteri < 3 Hyviä asioita; työviikonloppuja (rahaa), pääsiäinen ja rukan matka, sekä tänään ilokseni keksittiin vielä järkkäillä Helsinki-rentoilu-viikonloppua Annen kaa toukokuulle.

Huomenna olisi sitten luentoja, tutkimusryhmätapaaminen ja speksiharkat. Lisäksi, pääsen venyttelytunnille illalla, jo toisen kerran tällä viikolla! Salillakin olen ehtinyt käydä. Jesjes!

Niin muuten, haettiin Jennin kanssa fuksivastaaviksi. Aika kivaa. Olis hauska päästä auttamaan uusia tulokkaita opintojen alussa ensi syksynä. Torstaina selvii miten käy, kerron sit lisää, jos tulemme valituksi. Meidän hakemus oli kyllä niin loistava, et jos ei tärppää, niin on aika kumma. Itseluottamus kohdallaan, nam!