Tutkijatapaaminen oli jännä. Ohjaajani puhui koko ajan väitöskirjasta, ja jouduin korjaamaan, että yritän nyt aluksi tehdä vain syventävän tutkimuksen, joka meil on pakollinen. Sitten EHKÄ väikkäri, huih. Jotenkin se ajatus kuitenkin kiehtoo... Viikonloppuna teen tutkimussuunnitelmaa ja ensi viikolla haetaan apurahaa. Myöhemmin sitten hyökkään nuorten naisten testosteronitasojen kimppuun! Jei!
Speksiharkat kyllä kruunasi päivän. Oli kivaa. Neljä tuntia harkattiin, naurettiin ja chillattiin. 6-vuotiaan näytteleminen alkaa sujua jo melko hyvi!
Huomenna sitten kotikotiin ja perjantaina eka hoitsuvuoro, saas nähdä. Jos ei mee putkee, nii sit vaa kokeillaa uusiks ja opetellaan. Niin se elämässä menee. Tällä hetkellä aika monen ihmisen elämä mun ympärillä on aika myllerryksessä, ja yritän auttaa parhaalla mahdollisella tavalla. Kuitenkin välillä tuntuu, että ei se oikein riitä... Itse olen tässä pari viikkoa saanut voimaa eräästä naisesta ja toivottavasti suoraan, tai vaikka mun kautta sitä välittyy myös raksuille!
Kate Ryan <3
"I close my eyes and I realise, something deep inside
Makes me feel alive, I seek to find, a better state of mind
I'm gonna live my life"
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti