Sweet!

Ihan loistava fiilis! Sain just tiedon, et pääsin biokemman viimeisenkin välitentin läpi! Jes, neljä tenttiä selätetty, eikä tarvinnut kuin kuusi tenttikertaa! Wohoo! Nyt tosin ois puolen toista viikon päässä häämöttävä lopputentti panikoitavana, mut en ehkä tänää stressaa siitä.

Kiirettä tosin pitää muuten, vaikka koulu onkin ihan kondikses. Speksitreenit on nyt oikeastaan joka ilta, parin viikon päästä ensi-ilta, joka alkaa jo pikkasen tutisuttaan. Sit hallituksen kanssakin on kaikkea aktiviteettia. Tänään on viimeinen kokous, ja siihen sitten lopuksi viini-ilta. Pitää kai sitä vähän radalla tänään käydä.

Viikonloppuna käyn töissä toisen vuosikurssin kandiaisissa ja sit muuten taidan ihan fiilistellä. Lämmintä on ainakin luvattu 25, et jotain grillailusta oli puhe, saas nähdä. Viikonlopun jälkeen onkin sitten hyvä alkaa ensimmäisen opiskeluvuoden viimeinen lukusetti. Nice!

Mun aamut on nykyään tosi ihania. Tykkään heräämisestä tosi paljon. Tosi oikeesti. Tuntuu vähän siltä, et ehkä sittenkin kaikki asiat vois järjestyä, ja että ehkä tässä elämässä on kuitenkin jotain järkeä.

Kymmenen pistettä neitsyydestä

Joo, eka kerta jännittää aina. Sain elämäni ensimmäistä kertaa hylätyn tentistä. Voi angst. Sinäänsä tässä ei ole mitään sen kummempaa, koska biokemialle on yks hailee miten se menee, mutta nyt alko ärsyttää ku tajus, et pitää uusiks lukee samat shitit. Mitä opimme; tentin tekeminen darrassa on vaikeata. Ainakin jos pitää osata jotain, nimimerkki "stnan D-vitamiinin hydroksylaatio". Argh. Uusinta on torstaina päivällä ja heti sen loputtua lähdetään ajamaan rukalle, et eiköhän viimesetkin ahistukset siinä vaiheessa katoa.

Mun kirjahylly 1 / 5

Mutta ei jotain huonoa ettei jotain hyvääkin. Tänään oli lääketieteellisen latinan tentti. Olin edelleen jotenkin asennoitunut menemään siihen vasta pääsiäisen jälkeen, mutta meninkin jo tänään. Parin tunnin lukemisella aika jees. Osasin ihan kivasti kirjoitella, vaikkakin arvailin melkolailla. Ainoo minkä ihan varmasti (?!) osasin kääntää latinaksi oli "reisiluun pään kuolio".

Jes! Voittajafiilis.

Illalla oli sit speksiharkat, läpimeno bändin kaa, ja pari toimittajaakin kävi kuvailemassa. Jänskää. Sit viel vähän opetustöitäkin. Töissä on nykyään niin mukavaa, että voisin hypätä tuon koko opiskelun oikeastaan yli. Ei tarvitsisi todistella, että sattuu osamaan jotain nippelitietoa. "Kyllä niitä mineraaleja kivissä on ja piste."

Tein texmex-pataa. Ruuanlaittaminen on nykyään jotenkin surullista, kun sitä pitää aina tehdä vähintään kahden hengen annos ja sitten kuitenkin se toinen osa siitä menee seuraavana päivänä roskiin. Noh, mut eniwei, oli hyvää. Nyt maistuisi vielä lasillinen valkkaria, ihan tämän päivän kunniaksi, care to join? Anyone?

Olen (-ko) nörtti. (?)

Juu, tänää taas tutkimus etenee. Tapasin statistikkoa ja parin viikon päästä alkaa tutkiminen sitten ihan aikuisten oikeasti. Olen vahvasti tiellä palaamassa vanhoihin lukion nörttiaikoihin (ks. kuva). Vähän kyllä jännää. Ajattelin, että nörttääminen olisi tältä elämältä jo ohi, mutta ilmeisestikin sitä vielä pääsee äheltämään asioiden parissa, joiden tekemiseen on joskus vaikea löytää järkevää syytä, eikä niissä ole minkäänlaisia tulostakeita. Tämän viikon projektina on kääntää kolmen sivun tutkimussuunnitelma -lyhennelmä suomeksi.


Tulin just Jennin luota. Oli olut- ja viinimaistajaisilta. Tosi kivaa. Juteltiin paljon ja herkuteltiin. Italialainen viini jätti vähän laimean maun, mutta vahvasti suomalainen olut paikkasi tilannetta onnistuneesti. Ja se jälkkäri. Keksipohja-suklaa-kerma-tuorejuusto-naminami-kakku. < 3

Huominen päivä menee SULLE -tuntien parissa. Eli taas opetetaan kasiluokkalaisille seksuaalisuutta, unelmia ja lemmenleikkejä. Nää tunnit on kyl kivoja. Jotenki ihanaa ku voi kertoa asioista ja niiden oikeilla nimillä. Ei kuitenkaa siis mitään seksististä kansankiihotusta, vaan puhdasta identiteetin kehittymisen tukemista ja vähän käytännön ohjeita.

Sit illalla taas kotikotiin ja perjantaiaamuna töihin. Ehkä taas avaudun mun hoitsuseikkailuista viikonloppuna. Jotenkin nyt kun asiasta on jutellu kurssikavereidenkin kaa, nii tuntuu, et ihan hyvä saada tuntumaa ihan oikeisiin, käytännön asioihin. Ei tarvitse kirjan takaa suoraan sinne vastaanotolle painella. Eikä esittää valmiina lääkärinä osaavansa tuseerata (viittaus Kalevan artikkeliin lääkäreiden surkeasta osaamisesta), vaikka ei sitä koskaan ole oikeastaan tehnyt.

Valitsin jo vaatteet huomiselle. Vielä pitäisi asusteet miettiä. Meni ehk vain kakskyt minuuttia! Toiset parikymmentä sit niihin asusteisiin. Salainen harrastus numero 1.