Tiistai

Viikonloppuna oli kyllä kivaa! Lauantaina käytiin Rovaniemellä esittämässä meidän speksiä, ensimmäinen kiertue-esitys. Meni aika loistavasti ja ihmiset tykkäsivät. Oli hauskaa tehdä, vaikka tilat olivat oudot ja vähän ahtaat tottuihin valveen pukuhuoneisiin. En muista olenko maininnut, että olen speksissä hiusmaskeeraajana ja näyttelijänä. Pitääkin muistaa käydä vähän shoppailemassa kiertuevarastoon juttuja ennen torstaita.

Sunnuntaina hengailtiin kotona, käytiin kävelemässä ja kaupassa. Oli jotenkin kivan rentoa ja jotenkin niin tavallista.

Nyt olen alkuviikon pyhittänyt opiskelulle. Olen käynyt luennoilla ja palautin fysiologian tutkielmankin päivän etuajassa (!!). Nyt sitten hengailen täällä työhuoneessa äitipolilla ja koitan kirjoitella artikkeliani, jotta saisin sen jossain välissä valmiiksi. Edistyminen tosin hieman hidasta..

Lauantaina tulee puolivuotta tunnetta täyteen. Melko hassua miten nopeasti aika on mennyt.

Ge mig höst.

Jep. En ole kirjoittanut pitkään aikaan. Eipä oikein mitään selitystä. Kai elämä soljuu tällä hetkellä niin hyvin eteenpäin, että ei tarvii koota ajatuksia, tai hakea niille oikeutusta.

Jotenkin kaikki sopii niin hienosti kuvaan. Ihanin vuodenaika, ihanat ihmiset ympärillä. Ihana elämä.

Tulin viikonlopuksi ensi kertaa kesän jälkeen äidin ja isän luo. Hain mummun myös tänne. Juteltiin. Mummu kertoo, kuinka syksy on aina vaikein, minä kuinka se on helpoin. Väliajat vain kuljetaan virran mukana. Sellaista elämä on, toisena päivänä sitä ja toisena tätä.

Kuulumiset:

- Opiskelu on kivaa. Suoritettuna on jo psykologia ja säteilyn turvallinen käyttö lääketieteessä. Jäljellä biofysiikka, patologia ja fysiologia.
- Artikkeli pitäisi saada joulukuuksi valmiiksi. Sitä onneksi helpottaa ja inspiroi työhuoneen saaminen äitiyspoliklinikalta.
- Tuparit on ensi viikonloppuna. Ohjelmassa perheiden tapaaminen.

Syksyssä parasta on ne viileät aamut, jolloin voit nähdä kasteen kultaisilla lehdillä. Auringon nousu ja kirkas paiste, joka kuivattaa lehdet ja mahdollistaa niiden antautumisen tuulen vietäväksi. Ensimmäiset kuurankukat maassa, ensilumi. Tuoksukynttilät.

Feel

Tää on taas näitä päiviä, tai ehkä iltoja. Aika tuntuu liikkuvan tosi hitaasti ja olo on jotenkin tyhjä. Tekee mieli kuunnella sad-musaa ja ehkä vähän itkeäkin.

Melancholy - Andreydubinin

&

Coldplay - The Scientist

Ihana tunne. Tuntuu hyvältä itkeä. En tiedä miksi... Ehkä siksi, että kuulen millaiseksi ihmiset kuvittelevat minut, luulevat tuntevansa. Tiedän itse kuitenkin kuka olen, tiedän, että minulla on tunteita, vaikka en niitä ehkä näytäkään niin helposti.

Rakastan ja siitä tulee hyvä olo. Sit vihaan kanssa, sekin on mun mielestä välittämistä. Tahtoisin vielä sen yhden ihmisen, jota voisin rakastaa, vihata ja kaikkea siltä väliltä. Tuntea.

"Questions of science
Science and progress
Do not speak as loud as my heart

Nobody said it was easy"