Lomaa lomalla!

Juuri niin. Tarkemmin sairaslomaa kesälomalla. Sairastuin tosiaan pahimmoilleen ensi-iltaa edeltävästi järkyttävään kuumeeseen ja kurkkukipuun. Buranan voimilla sinniteltiin viikonloppu. Ja niin hyvin hommat sujui ja jäi mahtava fiilis. Onneksi syksyllä jatketaan vielä saman prokkiksen parissa, niin sit aion nauttia myös kaikista asiaan kuuluvista juhlistakin. :D

Nieluni asukki: Betahemolyyttinen Streptokokki

Noh, eniweis. Sain siis sitten kolme päivää saikkua tähän kesätöiden alkuun. Ja siihen kun lisätään listalla olevat vapaapäiväni, niin työt alkavat sitten lauantaina. Eli lomaa tuli sittenkin. Tosin vähän erilaista kuin ois toivonu. Mut hei, mieluummin olisin töissä ja odotan innolla lauantaita.

Nyt nautin tästä ykasta. Oli kiva tulla kotiin. Järjestelin yhdestä huoneesta itselleni kesäksi pikkuruista toimistoa/makuu- ja olohuonetta. Kaikki on täällä niin nättiä! Meidän kotipihalla on ainakin sataa miljoonaa eri vihreän sävyä. Aurinko paistaa siniseltä taivaalta ja kohta viljapellot alkaa orastaa. Aika mieletöntä. En kyllä kesääni haluaisi muualla viettää. Vaikka vähän ikävä onkin.. Kesä menee nopeasti.

Nyt lähden parantelemaan ja katsomaan kun äiti leikkaa nurmikkoa, ku musta ei siihen ole. Muahahaha! :D Iltapäivällä sitten moikkaamaan aneskaa ojakylälle. Toivottavasti sinnekin paistaa aurinko. Uima-altaalle ainakin.

Jotain uutta, jotain sinistä

Huomenna se sit alkaa. Mun ura hoitsuna. Jännää tehdä jotain ihan uutta. Olenhan toki ennenkin osastolla ollut töissä, mutta en tässä tehtävässä. Toivottavasti opin edes jotain. Onneksi mulle on ohjaaja, joka opastaa mua tämän viikonlopun.

Ja hoksasin tässä tänään, että en tosiaan ole avautunut yhtään, miksi uudistin blogia. Jotenkin tuntui, että se edellinen räpellys muistutti lähinnä teinin päiväkirjaa (poikkeaa tästä miten?). Nyt tahtoisin kirjoittaa ainakin välillä vähän erilaisia juttuja. Enkä edes enää ole sama ihminen kuin silloin, joten uusi alku on jees. Toivottavasti onnistun siinä, lupaavalta näyttää.

Kiva kyllä olla äidin ja isän luona. Kotona asiat tuntuu aina jotenki paljon helpommilta ja jopa mahdollisilta. Oulussa biokemian lukeminen lähinnä ällötti. Nyt on iha sellane olo, et vois vaikka alkaakin jo pänttäilemään, vaik viime tenttiin en lukenut kuin edellisenä päivänä. Noh, katsotaanpa sitten huomenna. Onneksi latinan tentti siirtyi...

Herätys aamulla 05.30. Toivottavasti aamulla on sininen hetki kun ajan töihin. Usein kotona on.