torstai 19. elokuuta 2010
Ja taas mennään.
Fuksivastaavan homma on mennyt kivasti. Olen tutustunut moniin uusiin opiskelijakollegoihin ja bileissä on kyllä tullut käytyä melkoisen tehokkaasti. Hommaa on ollut koulussa ja siihen liittyvissä jutuissa itse asiassa niin paljon, että en ehdi kotona olla kuin yötä. Mutta eiköhän tämä tästä tasaannu.
Ja mahti homma on mun ja Aneskan elämäntapa-projekti. Syötyä on tullut nyt paljon terveellisemmin ja bileissäkin en ole edes juonut hirveesti. Muutamia, hih. Ja sit Hukassa alku on sujunut loistavasti. Nyt olen käynyt pari kertaa BodyPumpissa, joogassa ja tänään ois vuorossa Zumba. Huippufiilis!
Nyt luvassa parisuhdeviikonloppu. Kiva vähän hidastaa... Edes hetkeksi.
torstai 5. elokuuta 2010
Sommaren är kort!
Tästä kaikki lähti. Sateenvarjon (jota ei paljoa tarvittu) alta.




Hot hot hot!
Kiva mennä kotiin.
perjantai 16. heinäkuuta 2010
Työnarkomania
Tykkään ihan hulluna tästä työstä. Kerrompa aluksi miksi. Olen oppinut miljoona asiaa, joita en varmasti opinnoissani näin hyvin näe. Olen oppinut katetroimaan, tekemään näytteistä viljelyitä, asettamaan nenä-mahaletkun, kirjoittamaan hoitosuunnitelmia, konsultoimaan, luottamaan. Tiedän nyt huomattavasti enemmän lääkkeistä, verikoetuloksista ja sairauksista. Osaan vaikka unissani ottaa EKG:n, sekä mitata verenpaineen Riva-Roccin menetelmällä. Tutuiksi ovat tulleet myös gastroskopia, colonoskopia ja erilaiset ultraäänitutkimukset, tiedän nyt miten parhaiten löytää uä:llä kohdan, jossa aorta abdominalis haarautuu iliaca suoniksi. Ja ennen kaikkea olen oppinut inhimillisyyttä, ymmärtänyt taudin ja sairauden eron.
Kaikki tämä saa minut nousemaan aamuisin epäinhimillisen aikaisin, jotta pääsen raportille kuulemaan miten potilaat voivat, oireet kehittyvät ja haavat paranevat.
Yksi huono puoli. Olen tullut siitä lähes riippuvaiseksi. Työvuorolistat toki hankaloittavat tätä asiaa hieman, mutta jos ylitöihin on yhtään aihetta, ne varmasti teen. Tämä ei lupaa hyvää ajatellen tulevaisuutta. Huomenna nousen seitsemänteen peräkkäiseen työpäivään, sen jälkeen vietän yhden vapaan ja jatkan jälleen. Ok, onhan siinä kuitenkin vapaapäivä! Palkkaa en ainakaan ehdi tuhlata kun ei ole vapaata, mutta en työtä rahan vuoksi teekkään.

Onneksi asia ei kuitenkaan ole näin mustavalkoinen. Olen myös oppinut tuntemaan ihmisiä, joiden kanssa voin puhua työstä ja nyt alan hieman jo itsekin huomaamaan, että liika työ vaikuttaa vapaa-aikaani, mielenterveyteeni ja ihmissuhteisiini. Tässä on nyt paikka aktiiviselle oppimiselle.
Kuuntele Pepi ihmisiä ympärilläsi, opi. Et ehdi itse tehdä kaikkia virheitä elämäsi aikana.
Onneksi kohta alkaa koulu. Ja laiskottelu. Tosin olen kertonut olevani käytettävissä töihin joka ikinen viikonloppu vuoden loppuun saakka...
torstai 8. heinäkuuta 2010
Kesäloma!



sunnuntai 13. kesäkuuta 2010
Vapaata
Oli tosi kiva ilta, jotenkin nostalginen. Illan lopputulemana on kiitollisuus siitä, että on muuttanut pois täältä ja nähnyt vähän enemmän asioita. Varmastikin ihmiset, jotka ovat valinneet tänne jäädä ovat onnellisia sen kanssa. Mutta jos minä olisin tänne jäänyt, niin olisin niin eri ihminen, enkä kyllä ollenkaan positiivisessa mielessä. Kiva on käydä. Ja kyllähän me aneskan kanssa keräiltiin aika paljon (vinoja) katseita. Ehkä sitä tuli pukeuduttuakin hieman provosoivasti (= täysin normaali bilevarustus). Yka ei ehkä ole valmis. Hihi.
Nyt sitten aloittelin tässä tilastollisen tutkimuksen opiskelua. Satuin löytämään loistavan oppikirjan aiheesta kirja-alesta eurolla. Hyvä tuuri kyllä, sillä toi kirja on just sitä mitä mä tarviin, et pääsen joskus etenemään tässä tutkimuksessa. Tosin kyllä tuon kanssa varmasti pari viikkoa menee taistellessa.
Ainiin. Parturiin tässä pitäisi päästä. Ainakin enne Helsingin Prideihin menoa 2. heinäkuuta. Olen nyt aivan rakastunut tuohon Milan Stankoviciin, ja suunnittelin vähän tällaista stiiliä.
En kyllä ennen ole ollut niin innoissani tuollaisesta otsatukasta, mutta nyt taidan olla sille valmis. Ja sit ehk vähän jotain kultaista sävyä tumman sekaan.. Jep.torstai 10. kesäkuuta 2010
Kesähommia
Nyt ois sit ekat vapaat menossa. Pitkä viikonloppu, torstaista sunnuntaihin. Tosin tietysti olen niin tunnollinen, että kun tervehdyin siitä ihmeen nieluinfektiostani töihin viime viikolla, niin nyt se sitten tuli uusiks. Eka vapaapäivä ja uusi antibioottikuuri. Varmasti maanantaina olen jo kunnossa töihin.
En kyllä sairaslomalle olisi enää halunnutkaan, sillä tykkään hoitsun työstä edelleen ihan hullun paljon. Tuo on tosi kivaa, ja jopa aamuvuoroon nouseminen aamulla puoli kuudelta ei haittaa. Eli siis kunhan tämä nieluhomma ei mun vapaapäiviä täysin pilaa, niin kaikki ok.
Nyt istun junassa kohti Oulua. Käyn siellä pikavisiitillä. Haen tutkimusohjaajaltani yhden statistisen tietokoneohjelman sekä muutamia artikkeleita, niin saan tuota tutkimuskesääkin jotenkin käyntiin. Sitten suunnittelin näkeväni muutamia ystäviä, ikävähän tässä jo ihmisiä tulee, kun yhtäkkiä joutuukin yka-cityyn, pois kotoa… Joo kyllä se Oulu kodilta tuntuu.
Ykas on kyl ollut kanssa kivaa. Onneksi aneska on täällä, niin säädetään kaikenlaista. Värjäiltiin tossa anen hiuksia, yökyläiltiin ja syötiin aamupalaa terassilla. Ihana maaseudun rauha. Kyllä tämä on kanssa koti, toisenlainen sellainen.
Oiskohan se viikonloppuna bileet? Viime kerta… En edes muista. Ylivieskan paikallisessa olis synttäritkin.
tiistai 1. kesäkuuta 2010
Lomaa lomalla!
Nieluni asukki: Betahemolyyttinen StreptokokkiNyt nautin tästä ykasta. Oli kiva tulla kotiin. Järjestelin yhdestä huoneesta itselleni kesäksi pikkuruista toimistoa/makuu- ja olohuonetta. Kaikki on täällä niin nättiä! Meidän kotipihalla on ainakin sataa miljoonaa eri vihreän sävyä. Aurinko paistaa siniseltä taivaalta ja kohta viljapellot alkaa orastaa. Aika mieletöntä. En kyllä kesääni haluaisi muualla viettää. Vaikka vähän ikävä onkin.. Kesä menee nopeasti.
Nyt lähden parantelemaan ja katsomaan kun äiti leikkaa nurmikkoa, ku musta ei siihen ole. Muahahaha! :D Iltapäivällä sitten moikkaamaan aneskaa ojakylälle. Toivottavasti sinnekin paistaa aurinko. Uima-altaalle ainakin.

