Työnarkomania

Jou. Kesä vaan menee ja menee. Ei täs paljoo ehdi tehdä. Kivasti oli ihania suunnitelmia, mutta niistä loppujen lopuksi aika harva on päässyt toteutukseen saakka. Osasyynä tähän on työni.

Tykkään ihan hulluna tästä työstä. Kerrompa aluksi miksi. Olen oppinut miljoona asiaa, joita en varmasti opinnoissani näin hyvin näe. Olen oppinut katetroimaan, tekemään näytteistä viljelyitä, asettamaan nenä-mahaletkun, kirjoittamaan hoitosuunnitelmia, konsultoimaan, luottamaan. Tiedän nyt huomattavasti enemmän lääkkeistä, verikoetuloksista ja sairauksista. Osaan vaikka unissani ottaa EKG:n, sekä mitata verenpaineen Riva-Roccin menetelmällä. Tutuiksi ovat tulleet myös gastroskopia, colonoskopia ja erilaiset ultraäänitutkimukset, tiedän nyt miten parhaiten löytää uä:llä kohdan, jossa aorta abdominalis haarautuu iliaca suoniksi. Ja ennen kaikkea olen oppinut inhimillisyyttä, ymmärtänyt taudin ja sairauden eron.

Kaikki tämä saa minut nousemaan aamuisin epäinhimillisen aikaisin, jotta pääsen raportille kuulemaan miten potilaat voivat, oireet kehittyvät ja haavat paranevat.

Yksi huono puoli. Olen tullut siitä lähes riippuvaiseksi. Työvuorolistat toki hankaloittavat tätä asiaa hieman, mutta jos ylitöihin on yhtään aihetta, ne varmasti teen. Tämä ei lupaa hyvää ajatellen tulevaisuutta. Huomenna nousen seitsemänteen peräkkäiseen työpäivään, sen jälkeen vietän yhden vapaan ja jatkan jälleen. Ok, onhan siinä kuitenkin vapaapäivä! Palkkaa en ainakaan ehdi tuhlata kun ei ole vapaata, mutta en työtä rahan vuoksi teekkään.


Onneksi asia ei kuitenkaan ole näin mustavalkoinen. Olen myös oppinut tuntemaan ihmisiä, joiden kanssa voin puhua työstä ja nyt alan hieman jo itsekin huomaamaan, että liika työ vaikuttaa vapaa-aikaani, mielenterveyteeni ja ihmissuhteisiini. Tässä on nyt paikka aktiiviselle oppimiselle.

Kuuntele Pepi ihmisiä ympärilläsi, opi. Et ehdi itse tehdä kaikkia virheitä elämäsi aikana.

Onneksi kohta alkaa koulu. Ja laiskottelu. Tosin olen kertonut olevani käytettävissä töihin joka ikinen viikonloppu vuoden loppuun saakka...

Kesäloma!

Jee jee! Meikällä oli kesälomaviikko! Kuusi päivää vapaata, ah, ihanaa. Viikon aikana ehdin ihan kiitettävästi puuhailla kaikenlaista. Tiistaina käytiin jätkien kanssa Vuoktatissa yhden yön bilereissulla. Majoituttiin Sokos Hotelin superiorhuonees ja meillä oli aivan superiso parveke, nam. Biletys jäi sitten kuitenkin vähän vähemmälle, kun ei Sotkamo oikein ollut messissä ;) Mut kylpyläkännit oli mahtavat.

Sit pakkailin mun vanhaa yksiötä pari päivää. Nyt sitten kaikki on pahvilaatikoissa ja valmiina siirtymään uuteen ihanaan kolmioon. Kuvia laitan sitten joskus jos innostun.

Viikonlopuksi hyökättiin Aneskan, Jarin ja Juhiksen kaa Helsinkiin. Pride!

@ Picnic

@ the Hotel

Posin' @ the HotelRooM

@ dtm feat Aneska-love

Hesa oli mahtava! Majoituttiin Scandic Simonkentässä, joten sijainti citylomalle oli optimaalinen. Shoppailtiin joka päivä. Ostin kivoja paitoja, sit kengät, laukun, shortseja ja aurinkolasit. Niin ja koruja tottakai.

Sitten syötiin myös hyvin. Herkullisia kahviloita ja nice ravintoloita. Söin muuten ekaa kertaa buffalon maito juustoa, oli aika ihana, pehmeä maku.

Biletys oli luonnollisesti tärkee osa. Molempina iltoina oltiin Mamassa, jossa kyllä oli tosi jees meno. Perjantaina meni aikalailla normibiletyksellä. Lauantaina oltiin sitten puistopiknikillä, jossa nautittiin jo ekat skumpat. Illalla päädyttiin siis jälleen mamaan, jonne jono oli monta sataa metriä, mutta onneks päästiin suoraan sisään jonon ohi. Baaris sitten tilattiin pelkästään skumppaa, ja sitä taisikin heilahtaa aikalailla. Sen verran ainakin, että jatkoillakin pyörähdettiin.

Koko viikonloppua siivitti mieletön ilma! Aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta, ja lämmintä oli reilusti yli hellerajan. Onneksi hotellihuoneessa ilmastointi ;)

Nyt sitten paluu töihin, ja viikonloppuna vähän muuttohommia! Oon niin ilonen!

Vapaata

Jep jep. Neljä päivää vapaata meni kuten oletettua aika nopeesti. Kävin tosiaan Oulus mutkan. Pidettiin kevyt tutkimuspalaveri ja sitten näin monia ystäviä. Oli aivan ihanaa. Ylivieskaan palasin sitten eilen, ja illalla oltiinkin siellä paikallisen synttäribileissä aneskan kanssa.

Oli tosi kiva ilta, jotenkin nostalginen. Illan lopputulemana on kiitollisuus siitä, että on muuttanut pois täältä ja nähnyt vähän enemmän asioita. Varmastikin ihmiset, jotka ovat valinneet tänne jäädä ovat onnellisia sen kanssa. Mutta jos minä olisin tänne jäänyt, niin olisin niin eri ihminen, enkä kyllä ollenkaan positiivisessa mielessä. Kiva on käydä. Ja kyllähän me aneskan kanssa keräiltiin aika paljon (vinoja) katseita. Ehkä sitä tuli pukeuduttuakin hieman provosoivasti (= täysin normaali bilevarustus). Yka ei ehkä ole valmis. Hihi.

Nyt sitten aloittelin tässä tilastollisen tutkimuksen opiskelua. Satuin löytämään loistavan oppikirjan aiheesta kirja-alesta eurolla. Hyvä tuuri kyllä, sillä toi kirja on just sitä mitä mä tarviin, et pääsen joskus etenemään tässä tutkimuksessa. Tosin kyllä tuon kanssa varmasti pari viikkoa menee taistellessa.

Ainiin. Parturiin tässä pitäisi päästä. Ainakin enne Helsingin Prideihin menoa 2. heinäkuuta. Olen nyt aivan rakastunut tuohon Milan Stankoviciin, ja suunnittelin vähän tällaista stiiliä.

En kyllä ennen ole ollut niin innoissani tuollaisesta otsatukasta, mutta nyt taidan olla sille valmis. Ja sit ehk vähän jotain kultaista sävyä tumman sekaan.. Jep.

Ja vielä,
Milan S. - Face
sydän.

Ps. Ikävä. Mut joo, huomenna töihin, tulee muuta ajateltavaa. Jeeah!

Kesähommia

Nyt ois sit ekat vapaat menossa. Pitkä viikonloppu, torstaista sunnuntaihin. Tosin tietysti olen niin tunnollinen, että kun tervehdyin siitä ihmeen nieluinfektiostani töihin viime viikolla, niin nyt se sitten tuli uusiks. Eka vapaapäivä ja uusi antibioottikuuri. Varmasti maanantaina olen jo kunnossa töihin.

En kyllä sairaslomalle olisi enää halunnutkaan, sillä tykkään hoitsun työstä edelleen ihan hullun paljon. Tuo on tosi kivaa, ja jopa aamuvuoroon nouseminen aamulla puoli kuudelta ei haittaa. Eli siis kunhan tämä nieluhomma ei mun vapaapäiviä täysin pilaa, niin kaikki ok.

Nyt istun junassa kohti Oulua. Käyn siellä pikavisiitillä. Haen tutkimusohjaajaltani yhden statistisen tietokoneohjelman sekä muutamia artikkeleita, niin saan tuota tutkimuskesääkin jotenkin käyntiin. Sitten suunnittelin näkeväni muutamia ystäviä, ikävähän tässä jo ihmisiä tulee, kun yhtäkkiä joutuukin yka-cityyn, pois kotoa… Joo kyllä se Oulu kodilta tuntuu.

Ykas on kyl ollut kanssa kivaa. Onneksi aneska on täällä, niin säädetään kaikenlaista. Värjäiltiin tossa anen hiuksia, yökyläiltiin ja syötiin aamupalaa terassilla. Ihana maaseudun rauha. Kyllä tämä on kanssa koti, toisenlainen sellainen.

Oiskohan se viikonloppuna bileet? Viime kerta… En edes muista. Ylivieskan paikallisessa olis synttäritkin.

Lomaa lomalla!

Juuri niin. Tarkemmin sairaslomaa kesälomalla. Sairastuin tosiaan pahimmoilleen ensi-iltaa edeltävästi järkyttävään kuumeeseen ja kurkkukipuun. Buranan voimilla sinniteltiin viikonloppu. Ja niin hyvin hommat sujui ja jäi mahtava fiilis. Onneksi syksyllä jatketaan vielä saman prokkiksen parissa, niin sit aion nauttia myös kaikista asiaan kuuluvista juhlistakin. :D

Nieluni asukki: Betahemolyyttinen Streptokokki

Noh, eniweis. Sain siis sitten kolme päivää saikkua tähän kesätöiden alkuun. Ja siihen kun lisätään listalla olevat vapaapäiväni, niin työt alkavat sitten lauantaina. Eli lomaa tuli sittenkin. Tosin vähän erilaista kuin ois toivonu. Mut hei, mieluummin olisin töissä ja odotan innolla lauantaita.

Nyt nautin tästä ykasta. Oli kiva tulla kotiin. Järjestelin yhdestä huoneesta itselleni kesäksi pikkuruista toimistoa/makuu- ja olohuonetta. Kaikki on täällä niin nättiä! Meidän kotipihalla on ainakin sataa miljoonaa eri vihreän sävyä. Aurinko paistaa siniseltä taivaalta ja kohta viljapellot alkaa orastaa. Aika mieletöntä. En kyllä kesääni haluaisi muualla viettää. Vaikka vähän ikävä onkin.. Kesä menee nopeasti.

Nyt lähden parantelemaan ja katsomaan kun äiti leikkaa nurmikkoa, ku musta ei siihen ole. Muahahaha! :D Iltapäivällä sitten moikkaamaan aneskaa ojakylälle. Toivottavasti sinnekin paistaa aurinko. Uima-altaalle ainakin.

Ensi-ilta

Jeah! Lopputentti meni sitten lopulta ihan hyvin, nyt sitten odotellaan tuloksia. Jos ei läpi mennyt, niin sitten 11. kesäkuuta uusitaan. Hyvä mieli on kuitenkin.

Tämä viikko onkin sitten mennyt speksin merkeissä. Harjoitukset joka päivä 14 - 22. Melkoisen väsynyt on iltaisin sitten ollut, mutta onnellinen kuitenkin. Hihi! Eilen oli kenraaliharjoitus, joka meni hyvin. Tuli kiva fiilis. Olen toinen maskeerausvastaava, vastuualueenani hiukset. Tänään on sitten hartiat kipeänä, kun neljä tuntia tein kampauksia ennen läpimenoa, nyt vielä sama juttu kahtena päivänä, mutta sekin on kivaa!

Tänään onkin sitten tosiaan ensi-ilta. Eilisen jälkeen lähden teatterille hyvin luottavaisin mielin. Ja ilmeisesti muutkin ihmiset luottavat meihin melkoisesti, koska tämän ja huomisen päivän esitykset on myyty loppuun viimeistäkin VIP-paikkaa myöden.



Ihana palata teatteriin, ja lavalle. Vuoden tauko ei ehkä kuulosta paljolta, mutta sitä se on, kun on kyse näin rakkaasta harrastuksesta. Love it.

Nami!

Tykkään oikeesti tästä elämästä nyt tosi paljon. Nyt on ollut monta päivää helteistä, on voinut makoilla auringossa ja kerätä ihanaa rusketusta. Sitten oon hengannut tosi paljon ihanien ihmisten kanssa, niin onko oikeastaan mitään parempaa.

On ollut kiva kun on tullut tehtyä kaikenlaisia spontaanejakin juttuja. On luettu tenttiin rannalla ja nurmella. On aloitettu päivä siiderillä auringon hellimällä patiolla. On tehty hyvää ruokaa. On nautittu.

Viimeksi tänään tein jotain kivaa, ja ostin itselleni kengät. Tuollaiset valkoiset Björn Borgit. Nyt kesä voi oikeesti alkaa! Vitsi kesällä on ihanaa, kun voi pukeutua mukavan kevyesti ja kivoihin vaatteisiin. On kiva nähdä ihmisiä nättinä kadulla, ja useimmat kulkevat vielä todella iloisen näköisinä, siitä tulee hyvä mieli.

Biokemian lopputentti tosin hieman painaa päälle. Maanantaina olisi sitten tämän kevään viimeinen koetus. Se kun menee läpi, niin olen kunnialla selvinnyt ensimmäisestä vuodesta, ja toivon mukaan sitten selviän myös tulevista. Onneksi nuo ilmat alkaa ilmeisesti hieman huonontua viikonlopuksi, niin malttaa sitten lukeakin...

Ainiin! Ostin myös kirjan. Paulo Coelhon mietelauseita koottuna teokseen Elämä.

On tärkeää, että tuomme päivittäin näkemistämme
tutuista asioista esiin ne salaisuudet,
joita emme kykene niiden arkipäiväisyyden vuoksi
enään näkemään.

-Pyhiinvaellus-